Miten maailma on muuttunut Venäjän hyökkäyksen seurauksena
Vieraskynä: Jani Peurasaari
26.11.2025
Euroopan energiakriisi
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 mullisti Euroopan energia- ja raaka-ainemarkkinat. Eurooppa menetti tärkeimmän maakaasu- ja öljytoimittajansa, ja sähkön sekä kaasun hinnat nousivat historiallisen korkealle. EU ryhtyi rakentamaan uusia LNG-terminaaleja ja monipuolistamaan energialähteitä. Ydinvoiman ja uusiutuvien merkitys kasvoi, ja hiilen käyttö palasi väliaikaisesti.
Raaka-aineiden ja puun tuonti katkesi
Venäjä ja Valko-Venäjä olivat myös suuria puun ja hakkeen tuojia Eurooppaan. Tuonti katkesi pakotteiden vuoksi, mikä nosti kysyntää ja hintoja erityisesti kuitupuussa, hakkeessa ja vanerissa. Metsä- ja energiateollisuus joutuivat etsimään uusia toimituslähteitä ja lisäämään kotimaista käyttöä. Energia ja raaka-aineet nousivat jälleen turvallisuuspoliittisiksi kysymyksiksi, eivät pelkiksi markkinahyödykkeiksi.
Suomen nopea sopeutuminen
Suomessa Venäjän tuonti loppui nopeasti, kun kaasun, sähkön, öljyn, puun ja kivihiilen tuonti päättyivät. Ennen sotaa Suomeen tuotiin jopa 8–10 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa – erityisesti koivukuitua, haketta ja purua. Tämä vastasi noin 10–15 % teollisuuden tarpeesta. Metsä- ja energiateollisuus siirtyivät kotimaisen sekä osin Baltian ja Ruotsin puun varaan. Kuitupuun ja energiapuun hinnat nousivat jyrkästi, ja kaukolämpölaitokset lisäsivät puuhakkeen käyttöä.
Uudet energiaratkaisut Suomessa
Vaihtoehtona energiatuonnin loppumiselle Suomi päätti rakentaa LNG-terminaalin Inkooseen. Samalla Olkiluoto 3 valmistui, ja tuulivoiman voimakas rakentaminen teki Suomesta sähköomavaraisen ja lopulta nettoviejän. Vuonna 2022 sähkön hinta nousi rajusti, mutta OL3:n ja tuulivoiman kasvu laskivat hintatasoa jo 2023–2024. Energiavarmuudesta tuli keskeinen tavoite, ja Balticconnector-putken sabotaasi vuonna 2023 vahvisti tätä entisestään.
Energiasta geopoliittinen ase
Pitkällä aikavälillä energiasta tuli geopoliittinen ase, ja EU:n riippuvuus Venäjästä päättyy pysyvästi. LNG, ydinvoima ja uusiutuvat energialähteet nousivat strategiseen asemaan. Puumarkkinoilla kilpailu kiristyi venäläisen tarjonnan hävitessä. Suomessa sähköomavaraisuus vahvistui, ja metsien merkitys nousi – puusta tuli entistä tärkeämpi resurssi sekä energiassa että teollisuudessa. Metsänomistajien asema parani hintojen nousun myötä. Huoltovarmuus nousi energia- ja metsäpolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi.
Vihreä siirtymä ja uudet mahdollisuudet
Venäjän hyökkäys teki näkyväksi sen, että energia ja puu eivät ole vain talouden kysymyksiä, vaan myös turvallisuuspoliittisia resursseja. Euroopassa tämä johti energiamurrokseen, jossa LNG, ydinvoima ja uusiutuvat energialähteet nousivat keskiöön. Suomessa vaikutus oli erityisen suuri: venäläisen energian ja puun tuonnin loppuminen pakotti nopeaan sopeutumiseen, mutta vauhditti samalla omavaraisuutta ja vihreää siirtymää. Suomi menetti halvan venäläisen energian ja raaka-aineen, mutta voitti vahvemman huoltovarmuuden.
Tulevaisuuden energiaratkaisut
Tulevaisuuden energiamuodot näyttävät entistä monipuolisemmilta, älykkäämmiltä ja ympäristöystävällisemmiltä.
- Uusiutuvat energialähteet: Aurinkopaneelien tehokkuus kasvaa, ja niitä voidaan integroida rakennuksiin. Tuulivoima kehittyy erityisesti merituulipuistoissa ja pienissä paikallisratkaisuissa. Vesivoima säilyy vakaana lähteenä erityisesti Pohjoismaissa.
- Ydinenergia: Fissiolla ja fuusiolla on paikkansa. Pienet modulaariset reaktorit mahdollistavat hajautetun tuotannon. Ydinfuusio on lupaava, mutta vielä kehitysvaiheessa.
- Vety ja synteettiset polttoaineet: Vihreä vety tarjoaa ratkaisun varastointiin ja raskaaseen liikenteeseen. Synteettisiä polttoaineita, kuten metaania ja metanolia, voidaan valmistaa uusiutuvasta energiasta.
- Energiavarastot ja akkuteknologia: Lämpökaivot, vesivarastot ja kehittyvät akut mahdollistavat kausivarastoinnin. Sähköautojen akut voivat tulevaisuudessa palvella myös kotitalouksien energiatarpeita.
- Älykkäät energiaverkot: Reaaliaikainen optimointi ja hajautettu tuotanto mahdollistavat joustavan energiatalouden.
- Polttoon perustuvat ratkaisut: Tulevat säilymään mukana, mutta yhä enemmän uusiutuvien polttoaineiden pohjalta.
Koneoppiminen osana energiatulevaisuutta
Kun energiajärjestelmät monipuolistuvat, päätöksenteko muuttuu monimutkaiseksi. Paras ratkaisu vaihtelee tilanteen mukaan, ja tietoa on hallittava reaaliajassa. Myös ennusteilla on suuri merkitys: tieto jopa muutamasta tulevasta päivästä mahdollistaa optimaaliset ratkaisut. Tekoälyn ja koneoppimisen avulla tämä on mahdollista. Supersensellä me kehitämme järjestelmiä, jotka hyödyntävät koneoppimista ja tekoälyä asiakkaiden tarpeisiin.
Jani Peurasaari
