Biomassojen ja biopolttoaineiden kestävyys
Vieraskynä: Jani Peurasaari
Uusiutuvan energian direktiivi edellyttää, että kaikkien biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineilla tuotetun sähkön, lämmön ja jäähdytyksen, jotka lasketaan mukaan kansallisiin tavoitteisiin, pitää olla kestävästi tuotettuja. Lisäksi kansallisesti on säädetty, että kestävyyden osoittaminen on edellytys muun muassa bionesteiden ja biomassapolttoaineiden nollapäästöisyydelle. Suomessa biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden kestävyys pitää osoittaa polttoaineiden kestävyydestä annetun lain mukaisesti.
Kestävyyskriteeriselvityksellä valvotaan biopolttoaineita ja bionesteitä toimittavien tai valmistavien toiminnanharjoittajien käyttämien raaka-aineiden kestävyyden toteutumista. Toiminnanharjoittajan, jolla on kestävyyskriteerijärjestelmä, on toimitettava kestävyyskriteeriselvitys vuosittain Energiavirastolle.
Kestävyyskriteeriselvityksessä on ilmoitettava kulutukseen luovutettujen biopolttoaine- ja bioneste-erien raaka-aineita koskevat tiedot, kulutukseen luovutettujen erien sisältämät biopolttoaine- ja bionestemäärät sekä kestävyyskriteerien täyttymisen osoittamista koskeva tieto. Kestävyyskriteeriselvitykseen on liitettävä jäljennös todentajan tarkastuskertomuksesta tai vastaavat tarkastusta koskevat tiedot.
Polttoaineen luokittelu vaikuttaa siihen, mitä kestävyyskriteereitä polttoaineen pitää täyttää. Polttoaineet jaetaan Tilastokeskuksen luokituksen mukaisiin polttoaineluokkiin. Metsätaloudesta peräisin olevaksi metsäbiomassaksi katsotaan Tilastokeskuksen polttoaineluokat: kokopuu- tai rankahake, metsätähdehake ja -murske ja kantomurske. Sen sijaan puunjalostuksen sivutuotteet puru ja kuori sekä kierrätyspuu kuuluvat jätteisiin ja tähteisiin, joita koskee ainoastaan kestävyyslain kasvihuonekaasupäästövähennyskriteeri.
Jotta metsäbiomassa katsotaan kestäväksi, tulee sen olla peräisin maasta, jossa voimassa olevilla kansallisilla laeilla tai kansallista tasoa alemman tasoisilla laeilla ja käytössä olevilla seuranta- ja täytäntöönpanojärjestelmillä varmistetaan seuraavien kriteerien täyttyminen: hakkuiden laillisuus, metsän uudistaminen hakatuilla alueilla, luonnonsuojelutarkoitukseen osoitettujen alueiden suojelu, maaperän laadun ja biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen hakkuiden yhteydessä ja metsän pitkän aikavälin tuotantokapasiteetin ylläpito ja parantaminen. Metsäbiomassan uusina kestävyyskriteereinä on, että se ei ole peräisin ikimetsästä tai aarniometsästä eikä ole biologisesti erittäin monimuotoinen metsä tai muu puustoinen maa, joka on lajirikasta ja huonontumatonta tai jonka viranomainen on yksilöinyt erityisen monimuotoiseksi. Energiavirasto katsoo metsäbiomassaa koskevien kestävyyskriteerien täyttyvän tällä hetkellä neljässätoista Euroopan maassa.
EU:n uusiutuvan energian direktiivi asettaa tiukat kestävyyskriteerit biomassalle ja biopolttoaineille. Kestävyyden osoittamisella varmistutaan siitä, että polttoaineet on tuotettu kestävällä tavalla eli niiden pitää olla todennettavasti vähentämässä kasvihuonekaasupäästöjä fossiilisiin verrattuna ja ne eivät saa aiheuttaa merkittäviä haittoja luonnon monimuotoisuudelle. Tämä on hyvä ja myönteinen asia, mutta tuo taas yhden lisätyön toiminnanharjoittajille. Toiminnanharjoittajan tulisi varmistaa sopimuksin kaikkien polttoainetoimittajien kanssa, että he eivät hanki metsäbiomassaa kielletyiltä maa-alueilta. Helpoin konsti toiminnanharjoittajalle voisi olla, että toimittaja täyttää tarvittavat tiedot toiminnanharjoittajan järjestelmään sillä hetkellä, kun toimitus tapahtuu. Näin toiminnanharjoittajalla olisi kuormakohtaisesti todennettavissa polttoaineiden kestävyys.
SUPERSENSEllä on Material Energy -palvelu materiaalivirtojen hallintaan. Ota yhteyttä!
